Palveluntuottajana sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä – yksilön hyvinvoinnista toimivaan kokonaisuuteen

Sote-alalla tehtyjen hallinnollisten päätösten lähtökohtana tulee olla jokaisen suomalaisen hyvinvointi. Pysähtymällä yksilön ääreen kuulemme ja näemme, mitä ratkaisuja palveluverkostossa tulee tehdä ja kuinka rakennamme tulevaisuuteen toimivaa kokonaisuutta. Laadukas työ on asia, joka näkyy käytännön tasolla palvelun saajalle.

Sosiaali- ja terveydenhuolto koskettaa kaikkia. Jokainen on ollut sote-järjestelmässä asiakkaana, ja moni on pohtinut, mistä apua kannattaa yhteiskunnan palveluviidakossa hakea. Kuitenkaan vaihtoehdot eivät ole kaikille samanlaiset. Verorahoin tuotettuja palveluita käyttävät eniten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat, kun taas hyväosaisille on tarjolla laajemmat vaihtoehdot esim. työterveyshuollon ja yksityisten vakuutusten kautta. Koulutetuilla on paremmat edellytykset toimia omaksi edukseen terveyspalvelujen monitahoisella kentällä, ja he pystyvät panostamaan myös ennaltaehkäiseviin palveluihin. (Hiilamo 2020, 16 – 24; Hiilamo & Salin 2020, 32 – 38.)

STM on vuoden 2019 lopulla määritellyt sotepalveluiden lähtökohdaksi ihmislähtöisyyden, ennaltaehkäisyn, palveluiden oikea-aikaisuuden ja tasavertaisuuden. Asiakas tulee asettaa keskiöön palveluprosessin eri vaiheissa, mutta tämä on Suomen yhteiskunnassa vielä toteutumaton ilmiö, joka vaatii päämäärätietoista ja johdonmukaista palveluohjauksen kehittämistä. Asiakkaan osallistaminen ja palvelujen tuottaminen saumattomana kokonaisuutena vievät kohti palvelun laadun parantamista ja asiakkaan sekä hoitavien henkilöiden tasa-arvoa. (Laitinen ym. 2020, 58 – 69.) 

Laatu kuuluu jokaiselle

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjänä, mielenterveyskuntotujille asumis- ja terapiapalveluita tuottavan yksikön vastaavana johtajana, olen nostanut laatutyön ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden työmme keskiöön. Strategiamme pohjautuu työntekijöiden hyvinvointiin ja vahvaan ammattitaitoon ja sitä kautta asiakkaiden kuntoutuksessa laatutyön tuottamiseen. Osallistuessani eri sote-alueiden markkinavuoropuheluihin olen huomannut, että laatutyö on nostettu koko yhteiskunnan tasolla tavoitteeksi. Käsitteenä laatua on kuitenkin vaikea määritellä johtuen siitä, että kokemus laadusta on hyvin subjektiivinen asia. Hallinnolliselta tasolta esitetyt laatukriteerit eivät välttämättä kohtaa yksilöasiakkaan kokemusta laadusta. Laatukriteerit tulee määritellä tunnistamalla palveluiden tärkeät ominaispiirteet, jolloin niitä voidaan myös mitata. Palvelun laadussa asiakkaan kokemus on keskiössä, ja palvelun tulee vastata asiakkaan odotuksia ja tuoda hänelle arvoa. (Koivula ym. 2020, 76.)

Laatutyön syntyminen edellyttää taitavaa laatutyön johtamista. Johtajan on otettava näkyvä vastuu laatujohtamisesta ja sitouduttava siihen. Laadunhallintajärjestämät tulee sisällyttää niin yksityisten kuin julkisten palveluiden organisaation rakenteisiin, ja organisaatioiden tuottamaa laatutyötä arvioidaan itsearviointeina, prosessi-  ja tulosarviointeina sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointina. (Koivula ym . 2020, 83 – 99.) 

Jotta yksilöiden hyvinvointi Suomessa lisääntyy, tulee ammattihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista edistää. Alalla tarvitaan substanssiosaamista, mutta myös asiakastyö- ja palvelukehittämisosaamista. Työntekijöiltä vaaditaan työntekijyyden, tiimi- ja perhetyön sekä yhteistoiminnan muutososaamista. Sote-alan kehittämisen keskiössä on asiakas, joka tarvitsee osaavaa ammattilaista työssään. Korkea koulutus antaa pohjaa myös tulevaisuuden digitalisaatio-osaamiselle, joka on yhä vahvempi osa ihmisten elämänlaadun, hyvinvoinnin, terveyden sekä toimintakyvyn edistäjä. (Kilkku ym. 2020, 133 – 154.)

Asiakkaiden palveluita pohtiessani oli pysähdyttävää kuunnella luentoa (Lehti 2017), jossa nostettiin esiin, pitäisikö asumispalveluissa asiakkaasta välittämiselle asettaa hinta. Välittäminen on pysähtymistä yksilön ääreen ja uskomista hänen voimavaroihinsa, taitoihinsa ja paikkaansa yhteiskunnan kokonaisuudessa merkityksellisenä henkilönä. Välittäminen vaatii siis aikaa, ja työntekijän antama aika maksaa. Mikäli verorahoin tämä ei ole mahdollista, tuotamme vain nimellistä ja papereissa hienolta kuulostavaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelua. Jos asiakkaiden mahdollisuus valita hoitopaikkansa lisääntyisi, olisi lisääntyvän kilpailun vuoksi jokaisen palveluntarjoajan panostettava enemmän asiakaskokemukseen ja asiakkaiden laadukkaaseen kohteluun. Ajattelutapa, jossa asiakas nähdään oman elämänsä parhaana asiantuntijana, vaatii mielenmuutosta suomalaisessa hoitojärjestelmässä (De Jong & Berg 2013, 29). 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen ei voi tarkoittaa vain sitä, että asiakkaan verkostopalavereissa istuu eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita eri byrokraattisista yksiköistä. Sosiaali- ja terveysalan integraation tulisi tarkoittaa palvelujen tuottamista myös mahdollisimman paljon samassa toimipisteessä, jossa asiakas tuntee hänen asioidensa äärellä työskentelevät ammattilaiset. Kokemukseni mukaan yksityisenä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana tämä on mahdollista, ja sen saaminen laajemmin käyttöön Suomen yhteiskunnassa vaatii hallintotasolta yksilön ääreen pysähtymistä ja asiakkaan äänen kuulemista. Hyvinvoivien yksilöiden avulla saamme rakennettua toimivaa kokonaisuutta.

LÄHTEET

De Jong, P. & Berg, I. 2013. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. 2. painos. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy.

Hiilamo, H. 2020. Sote-järjestelmän tausta. Teoksessa Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 12 – 25.

Hiilamo, H. & Salin, S. 2020. Uudistuva palvelujärjestelmä. Teoksessa Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 26 – 55.

Kilkku, N., Laitinen, H., Saarni, L., Vänni, K. & Himanen, S. 2020. Osaaminen ja innovatiivisuus. Teoksessa Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 132 – 201.

Koivula, U., Hautaviita P. & Laaksonen, H. 2020. Laatu ja vaikuttavuus. Teoksessa Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 74 – 109.

Laitinen, H., Wallin, O. & Kilkku, N. 2020. Asiakas palvelujärjestelmän lähtökohtana. Teoksessa Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 56 – 73.

Lehti, S. 2017. Sote-palveluiden hankinnan uudet mahdollisuudet ja velvoitteet. Videoluento. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=3Pd910wov0w [viitattu 24.3.2021].